Kaikilla meillä on vaivoja. Toisia kolottaa, jotkut ei kuule tiettyjä ääniä ja osa luulee ihmisen polveutuneen Kentaurus -hirviöistä. Näihin vaivoihin saattaa olla hyvätkin lääkkeet olemassa, mutta suuri osa silti sopeutuu vaivoihinsa ja elää niiden kanssa.

 

Minä en syö kalaa. Äiti aina muistuttaa, kuinka minäkin pienenä poikana syödä puputin lohta innoissani ja silliä villinä. Tähän mennessä karttuneista 25 ikävuodesta voin kuitenkin hyvällä omallatunnolla sanoa ainakin 20 olleen tyystin kalattomia. Minulle on "diagnosoitu" kala-allergia joskus kuuden tai seitsemän vanhana: lääkäri kysyi että saanko kalasta allergisia oireita, vastasin nokkelana poikana etten syö kalaa. Ilmeinen suuntautuminen väärälle alalle sai lääkärin kirjoittamaan papereihinsa diagnoosin kala-allergiasta. Nuija.

 

Olen allerginen aika monelle asialle, kuten joillekin raaoille kasviksille ja hedelmille sekä pähkinöille ja hunajalle. Kun tähän lisää perustavanlaatuisen inhon kalaruokia kohtaan, jään turhan usein ravintoloissa pihviruokien varaan. Suomessa kalan välttely on suhteellisen helppoa: ravintoloiden ruokalistat sisältävät aina jonkin pihvin tai pastan eikä kotiin kalaa tarvitse ostaa. Ulkomailla tuleekin sitten enemmän ongelmia, etenkin Välimeren alueella tuntuu ruokalistat koostuvan 70% erilaisista merenelävistä. Helppoahan se olisi jos ei matkustelisi, mutta reissaan huomattavasti enemmän kuin mitä opiskelijan pitäisi, tämänkin tekstin kirjoitan Pariisissa.

 

Nyt on kuitenkin koittanut muutoksen hetki. Airueet soittavat torvia ja enkelikuoro laulaa, vuonna 2010 aion opetella syömään kalaa! En usko sen olevan yhtä helppoa kuin aiemmat uudenvuodenlupaukseni: opetella juomaan oluita 2005, opetella juomaan viinejä 2006 ja opetella juomaan viskejä 2007. Tämä tulee olemaan tyvestä puuhun nousemista, kiroilua ja itsensä palkitsemista lihaisilla hampurilaisilla. Minun vaivani ei ole lääkärin ongelma, eikä se ole sellainen jonka kanssa pitää vaan oppia elämään.

 

Aion kirjoittaa tänne kokemuksistani kalaruoan kanssa, eli miten paljon-, minkälaista- ja missä milloinkin olen syönyt. Tekstissä tulee vilisemään pilkkuvirheitä ja muutenkin kaameaa kielenkäyttö saattaa ärsyttää. Sori vaan. En kuitenkaan kirjoita teille, vaan itseni ruodussa pitämisen vuoksi. Tavoitteeksi ajattelin asettaa jouluaaton 2010 ja tyttöystäväni vanhempien jouluperinteeseen kuuluvan kalapöydän. Tämä siksi, koska se on ainoa sosiaalinen tilanne jonka tiedän tuovan kalaruoat eteeni.

 

Tämä on toivottavasti kiihkeän rakkaustarinan alku. Ajattelin nyt aivan ensimmäiseksi kokeilla pizzeriassa tonnikalaa yhtenä täytteenä. Siinä jotain odotettavaa.